Puhelin pois!

Valokuvaus on nyt palannut juurilleen. Eli käytössäni on perinteinen kamera. Meillä on ollut pöytälaatikossa hyvä fujifilmin digikamera, mutta en ole juurikaan kuvannut sillä. Valokuvaus on tuntunut jotenkin työläältä oikealla kameralla ja siinä on ollut liian paljon opeteltavaa. Nyt kuitenkin sille on tullut sopiva aika ja on ollut mielenkiintoista tutustua kameraan ja sen eri ominaisuuksiin. Sillä saakin paljon parempia kuvia kuin kännykällä! Olen ottanut kameran mukaan ulkoiluihin lasten kanssa ja lenkeillekin toisinaan. Puolisoni on kärsivällisesti jaksanut opettaa minua kuvaamaan erilaisissa tilanteissa ja valaistuksissa. Kuvasin aiemmin paljon kännykällä. Kuvasin vähän kaikkea ja usein myös samantien jaoin kuvia whatsapin välityksellä perheenjäsenille ja muille ystäville. Pidin siitä ominaisuudesta ja sitä ominaisuutta on kieltämättä vähän ikäväkin. Kuvien jakaminen on toki edelleen mahdollista, mutta se on huomattavasti työläämpää. Nyt olen jakanut kuvia vain muutaman kerran Tel

Nyt on muutama päivä kulunut uuden puhelimeni kanssa ja on ollut mielenkiintoista aikaa. Olen iloinen siitä, että olen saanut jakaa tätä kokeilua puolisoni kanssa. On ollut mukava jakaa yhdessä havaintoja siitä, mitä elämä ilman älypuhelinta on jo nyt tuonut tullessaan.  Ensimmäiseksi huomio kiinnittyi iltoihin. Illoista on tullut rauhallisia! Jatkuvat keskeytykset, kiireentuntu ja levottomuus on poissa. On helpompi olla läsnä ja vastata lasten tarpeisiin ilman viivästyksiä. Lasten mentyä nukkumaan itsellä on paljon enemmän aikaa. On aikaa tehdä omia juttuja ja lukea. Jopa lukeminen tuntuu helpommalta. Nukkumaanmenokin oli yksinkertaista, sillä yleensä viimeisenä sängyssä selaan vielä someja, viestejä, uutisia ja nettiä. Kaikki tämä on nyt poissa. Jäljelle on jäänyt puolison kanssa keskustelu ja hyvän yön toivotukset. Ihanan helppoa!  Yhteydenpidon muihin ihmisiin olemme ratkaisseet erilaisilla keinoilla. Nopeasti hoidettavat asiat hoituvat tekstiviestitse tai soittamalla.  Muut ei nii