Puhelin pois!

Arjessa tulee yllättävän paljon hetkiä, joissa on pakko odottaa. Odottelua kassajonossa, autossa, pihalla, töissä, lääkärissä, neuvolassa, ravintolassa ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa loputtomasti. Aiemmin odottelutilanteissa olin harvemmin yksin. Vietin odoteltavan ajan yhdessä älypuhelimen kanssa. Jokaiseen tyhjään väliin tuntui olevan sopiva appi tai muita muuten vain tärkeitä asioita selvitettäväksi. Päivät tuntuivat kiireisiltä ja odotellessa älypuhelimen selaus lisäsi hektisyyden tunnetta. Lyhyetkin odotteluajat tuntuivat toisinaan pitkiltä, kun asioiden olisi pitänyt tapahtua heti. Myös työmatkat, jotka useimmiten kuljen jalan tai pyörällä oli varattu eri podcasteille tai Spotifylle. Omille ajatuksille ja hiljaisuudelle ei päivässä riittänyt aikaa. Enkä osannut sitä silloin varsinaisesti kaivatakaan.  Älypuhelimen jäätyä hyllyyn päiviin tuli yhtäkkiä useita tyhjiä hetkiä. Tilanteet tuntuivat aluksi hankalilta ja jouduin useamman kerran miettimään, mitä tässä nyt sitten teh