Valokuvausta

Valokuvaus on nyt palannut juurilleen. Eli käytössäni on perinteinen kamera. Meillä on ollut pöytälaatikossa hyvä fujifilmin digikamera, mutta en ole juurikaan kuvannut sillä. Valokuvaus on tuntunut jotenkin työläältä oikealla kameralla ja siinä on ollut liian paljon opeteltavaa. Nyt kuitenkin sille on tullut sopiva aika ja on ollut mielenkiintoista tutustua kameraan ja sen eri ominaisuuksiin. Sillä saakin paljon parempia kuvia kuin kännykällä! Olen ottanut kameran mukaan ulkoiluihin lasten kanssa ja lenkeillekin toisinaan. Puolisoni on kärsivällisesti jaksanut opettaa minua kuvaamaan erilaisissa tilanteissa ja valaistuksissa.


Kuvasin aiemmin paljon kännykällä. Kuvasin vähän kaikkea ja usein myös samantien jaoin kuvia whatsapin välityksellä perheenjäsenille ja muille ystäville. Pidin siitä ominaisuudesta ja sitä ominaisuutta on kieltämättä vähän ikäväkin. Kuvien jakaminen on toki edelleen mahdollista, mutta se on huomattavasti työläämpää. Nyt olen jakanut kuvia vain muutaman kerran Telegramin tai sähköpostin välityksellä, tietokoneen kautta.


Yhtenä viikonloppuna törmäsimme valokuvauksessa ongelmaan, että minä ja puolisoni molemmat olisimme tarvinneet kameraa. Puolisoni oli menossa toisaalle ja minun oli tarkoitus mennä lasten kanssa toisaalle, mutta kameroita oli vain yksi. Tälläistä tilannetta ei älypuhelinten kanssa päässyt tapahtumaan. Päädyimme siihen, että puolisoni otti kameran ja me emme sillä reissulla kuvailleet. Mikäli tämä älypuhelimeton kokeilu jää pysyväksi, niin täytyy ehkä harkita toisen kameran ostamista, jotta kuvailu on molemmille mahdollista, vaikka olisimmekin eri osoitteissa.  


Valokuvauksesta on tullut kuin uusi harrastus ja olen ensimmäistä kertaa siitä näin innostunut.
On kivaa oppia uutta!