Avattuani paketin hämmästelin puhelimen kokoa. Se oli todella pieni. Vanha puhelimeni tuntui tietokoneelta tähän uuteen verrattuna. Nähtäväksi jää kuinka näin pieni luuri pysyy tallessa, sillä se melkein katoaa taskuunkin. Sim-kortti taas oli suuri ja sen asentaminen helppoa. Puhelin käynnistyi ja siinä oli legendaariset näppäinäänet. Aikani tuttkittua sain näppäinäänet pois päältä ja sen jälkeen pääsikin kokeilemaan muita ominaisuuksia eli viestin lähettämistä sekä soittamista. Viestiä kirjoittaessa tajusin, että emojit puuttuivat, joten täytyy yrittää kirjoittaa hauskat kohdat viestiin tekstimuodossa. hah hah. Kun on tottunut viestimään emojien, gifejen, äänen, kuvien ja videoiden välityksellä pelkkä teksti tuntui hassulta. Asia pysyy ainakin yksinkertaisena. En tosin tiedä lisääntyvätkö väärinymmärrykset kun ilmeet puuttuvat. Kokeilinkin sitten myös soittamista. Soitin ensimmäiseksi äidilleni ja testasin kuinka tästä miniluurista kuuluu äänet. Ääni toimi ihan moitteettomasti ja olin iloinen, että soittaminen onnistui. Myös kaiutin toimii eli pikkuväki pääsee puhumaan mummoille ja muille läheisille omia asioitaan.
Muuta sillä puhelimella ei sitten oikein pystynyt tekemäänkään. Tai noh, on siinä taskulamppu ja herätyskello ja se matopeli. Puhelimen selailu loppuikin sitten siihen.
Kommentit
Lähetä kommentti