Olen jo pidemmän aikaa tuskaillut älypuhelimeni liiallisen käytön kanssa. Olen kokeillut rajoittaa käyttöäni poistamalla sovelluksia, sekä pitämällä erilaisia puhelinpaastoja ja sometaukoja. Olen rajoittanut iltakäyttöä, poistanut sometilit ja jättänyt puhelinta "puhelinparkkiin". Mikään näistä ei kuitenkaan ole tuonut toivomaani ratkaisua ja heikolla hetkellä on ollut liian helppoa palata normaaliin, turvalliseen, jatkuvaan somettamiseen takaisin ja ladata kaikki sovellukset takaisin omaan rakkaaseen luuriin.
Puhelimen käytöstä on tullut huono omatunto, etenkin lasten syntymän jälkeen ja esikoisen alettua (onneksi) huomauttelemaan siitä. Esikoiseni huomauttelu "puhelin pois" tai "noniin, keskitytään leikkiin" on saanut minut tajuamaan kuinka usein olenkaan ajautunut selaamaan jotain olevinaan todella tärkeää. Useat huomauttelut ovat tuoneet sopivaa ravistelua itselle. Kuinka voin olla niin koukussa luuriini, etten osaa keskittyä leikkiin tai muihin yhteisiin tärkeisiin hetkiin? Esikoisen huomauttelu on myös ollut sen verran ärsyttävää, että nyt on aika ottaa itseä niskasta kiinni ja tehdä asialle oikeasti jotain. En halua näyttää tälläistä esimerkkiä pikkuväelle tai paeta arkeani somen syövereihin.
Arki on tässä ja nyt.
Elämässäni on nyt sopiva hetki tälle ihmiskokeelle, katsotaan miten minun käy. Älypuhelimeni siis palautti tehdasasetukset jostain ihmeellisestä syystä ja raivostuin puhelimelleni siinä määrin, että päätin olla ottamatta sitä enää käyttöön. Nähtäväksi jää kuinka tämä kokeilu päättyy. Olenkohan viikon päästä anelemassa älypuhelintani takaisin vai onko mahdollista pärjätä ilman sitä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että älypuhelimeni paikalle astuu ns. mummoluuri. Sillä voi ilmeisestikin soittaa ja laittaa jopa viestin. Viihdykkeeksi tylsiin hetkiin siitä löytyy matopeli.
Tästä se sitten lähtee liikenteeseen.
Seurailkaa tilannetta!
Kommentit
Lähetä kommentti